Yrityksen toiminnan kehittäminen kannattavammaksi on monelle ajankohtaista juuri nyt. Tänä päivänä yritysten toimintaa ei voida kuitenkaan kehittää tuijottamalla pelkkiä tuloslukuja, vaan on ymmärrettävä, että  yrityksen tärkein voimavara ovat siellä työskentelevät ihmiset ja jaksaminen on rajallista. Kun ihmiset voivat hyvin, yrityskin menestyy. Henkilöstöön panostaminen kannattaa ja se näkyy lopulta myös positiivisena taloudellisena kehityksenä. Mutta mitä työhyvinvointi oikeastaan on?

Työhyvinvointia on tilanne, jossa työntekijästä on mukava tulla työhön

Ensinnäkin on hyvä muistaa että työhyvinvointi on subjektiivinen kokemus. Se ei myöskään tarkoita, että kaikki on aina helppoa kuin heinänteko, vaan työhyvinvointia on jaksaminen myös hankalissa tilanteissa.

Työhyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä yksilön näkökulmasta ovat oma henkinen ja fyysinen suorituskyky, osaaminen, työsuhteen laatu, työn sisältö, palkitseminen sekä työympäristö. Myös työaikajärjestelyt, sisäinen viestintä, työyhteisön toimivuus, esimiestyö, kehittymismahdollisuudet ja kasvupolut ovat omiaan vaikuttamaan yksilön kokemukseen työhyvinvoinnista.

Miksi henkilöstön hyvinvoinnin tulisi siis kiinnostaa yritystä?

Skenaarioiden kautta ajatellen ei liene epäselvää, miksi näihin henkilöstön työhyvinvointia ylläpitäviin ja edistäviin teemoihin on hyvä panostaa.

Kaikki tehdyt ja tekemistä odottavat toimenpiteet vaikuttavat henkilöstöön. Henkilöstö puolestaan on se, jonka työllä saavutetaan tai ollaan saavuttamatta liiketoiminalle asetetut tavoitteet. Ei pidä myöskään unohtaa, että työntekijä on yrityksen käyntikortti. Työntekijä kertoo työpaikastaan yllättävän monelle ihmiselle työsuhteensa elinkaaren aikana. Tästä tiedosta muodostuu esimerkiksi työnhakijalle työnantajakuva. Työnantajakuvalla on merkitystä, kun kilpaillaan markkinoilla osaavasta työvoimasta.

Työhyvinvointiin vaikuttavat monet tekijät

Jotta yritys voi vaikuttaa työntekijän hyvinvointiin liittyviin asioihin, on hyvä selvittää työhyvinvoinnin lähtötilanne. Ai miksikö? Ajatus henkilöstön tärkeydestä konkretisoituu helposti realististen skenaarioiden kautta. Kokeillaanpa siis ajatusleikkiä. Huomenna yrityksesi saa valmiiksi tärkeän asiakasprojektin.

Skenaario 1
On projektin suunniteltu deadline, mutta avainhenkilö on poissa. Kuulet myöhemmin, että kyseessä on yhteenotto työntekijän ja esimiehen välillä. Kukaan ei voi korvata poissaolevaa henkilöä. Valmistuminen viivästyy ja yrityksesi maksaa viivästymisestä sakkoa. Tiimin henki on heikko ja poissa olevaa syytellään avoimesti. Asiakas ei ole tyytyväinen ja kertoo asiakaskokemuksestaan avoimesti somessa.

Skenaario 2
On projektin suunniteltu deadline, kaikki ovat paikalla. Työntekijä ja esimies ovat erimieltä viimeistelystä, mutta keskustelevat asian yhdessä tiimin kanssa ja projekti saatetaan yhdessä valmiiksi. Asiakas on tyytyväinen ja suosittelee teitä eteenpäin.

Tässä korostuvat jo mainitut ja työhyvinvointiin vaikuttavat asiat: työyhteisön toimivuus, esimiestyö, sisäinen viestintä. Seuraus näiden mainittujen asioiden puuttumisesta pahimmillaan on se, ettei työntekijästä ole työnsä tekijäksi.

Työhyvinvointiin vaikuttaa olennaisesti yksilön kokema työkyky. Työkyky on kokonaisuus, johon vaikuttavat monet eri tekijät ja niistä vastuuta ei voida sälyttää pelkästään työnantajalle tai esimiehelle, vaan myös yksilön itsensä on otettava vastuu omasta työkyvystään. Siihen vaikuttavat muun muassa henkilön terveys, toimintakyky, ammatillinen osaaminen sekä arvot, asenteet ja motivaatio. Lisäksi siihen vaikuttavat itse työ ja työolot, joihin kuuluvat osaltaan myös työsuojelu ja työterveyshuolto. Lisäksi yksilön muu lähiympäristö kuten perhe ja vapaa-aika vaikuttavat yksilön kokemaan työkykyyn.

Työkyvyn käsitteen monimuotoisuus tekee työkyvyn arvioimisen ja mittaamisen haastavaksi. Näkemykset siitä, mitä työkyvyllä tarkoitetaan, ovat muuttuneet ja monimutkaistuneet ajan myötä. Kokonaisvaltaisuus työkyvyn määrittelyssä on tärkeä tavoite, mutta työkyvyn kokija on kuitenkin ihminen. 

Miten työhyvinvointia voidaan kehittää?

Henkilöstön hyvinvoinnin merkityksen ymmärtäminen yritysjohdossa auttaa hyväksymään myös henkilöstöön kohdennettujen kulujen tarpeellisuutta. Yrityskulttuurilla ja johtamisella on merkittävä yhteys henkilöstön kokemaan työhyvinvointiin ja sitä kautta tuottavuuteen.

Hyvän selvitystyön tulokset mahdollistavat työntekijöiden äänen kuulumisen ja mahdollistavat työntekijälähtöiset kohdennetut toimenpiteet.

On hyvä muistaa, että oikea tieto mahdollistaa oikeat toimenpiteet ja että kysyvälle vastataan. Tieto ammattilaisen käsissä muuttuu henkilöstön hyvinvointisuunnitelmaksi ja toteutettaviksi toimenpiteiksi.

Me Staffroomilla teemme joka päivä näiden asioiden parissa töitä. Jos jäi ajatus, että teilläkin on vielä tekemistä, niin ota rohkeasti yhteyttä 🙂

Categories: Asiakkaat