Työkyky-postaussarja osa 3

Fyysinen hyvinvointi

Kehon hyvinvoinnin ylläpito on tärkeää työkyvyn ja elämänlaadun kannalta, työn tyypistä tai kuormittavuudesta riippumatta.

Mitä fyysisestä työkyvystä ja sen edistämisestä olisi oleellista kuitenkin tietää?

Työturvallisuuskeskuksen mukaan pelkästään liian vähäisen liikkumisen arvioidaan Suomessa aiheuttavan 300-400 miljoonan euron kustannukset – joka vuosi. Muutosta siis tarvitaan, eikä aiheesta puhuta turhaan. Ihminen ei ole kehittynyt istumaan tai tekemään suuria määriä samankaltaisia toistoja, vaan liikkumaan monipuolisesti erilaisissa ympäristöissä. Nopeat muutokset toimintaympäristössä ja työkulttuurissa voivat aiheuttaa ristiriitoja hitaasti sopeutuvan fysiologian ja kehon hyvinvoinnille. Terveyden ylläpidon ja jaksamisen vuoksi tieto kehon luonnollisista tarpeista sekä niiden sovittamisesta nykyisen työelämän vaatimuksiin on entistä tärkeämpää.

Istumatyön yleistyessä moni suomalainen tienaa leipänsä kuitenkin edelleen fyysistä työtä tekemällä. Tämänkaltaiset työt sisältävät usein toistuvia liikesarjoja, staattisuutta ja rasitus on usein yksipuolista. Tällaisissa tehtävissä vastapainoksi tärkeitä ovat tasapainottava liikunta ja riittävä lepo. Avainasemassa ovat yksilön toimenpiteet hyvinvoinnin ja jaksamisen edistämiseksi: vapaa-ajan tulisi palauttaa ja tuoda vastapainoa työn aiheuttamille rasituksille. Panostus työpaikalla kuormituksen minimointiin ja ennaltaehkäisyyn on tärkeää. Fyysisissä työtehtävissä korvaamattomassa asemassa ovat oikeanlaiset työvälineet ja -tavat sekä työympäristö. Heti alusta alkaen oikeanlaisella koulutuksella ja perehdytyksellä on myös suuri merkitys. Myöhemmin työelämässä tekemiseen voidaan vaikuttaa panostamalla työmenetelmiin sekä johtamiseen.

Staattisemmassa seisomatyössä suurimman rasituksen saavat alaraajojen lihaksisto ja verenkierto. Mahdollisuuksien mukaan edes pieni liikkuminen ja satunnainen istuminen jakavat yksipuolista kuormitusta. Oikeanlaisiin kenkiin ja seisoma-alustaan kannattaa kiinnittää huomiota. Keholle kovaa alustaa armollisempi on esimerkiksi kumimatto, joka vähentää selkään ja alaraajoihin kohdistuvaa rasitusta.

Entäs sitten se istumatyö? Ongelman ytimessä istumatyössä ovat selkä, niska ja kaularanka. Esimerkiksi päätetyöskentelyä tekevillä olisi hyvä olla mahdollisuus seisoa halutessaan ja pienikin tauoilla liikkuminen auttaa lihaksia vertymään. YLE uutisoi viime syksynä mainostoimistosta, jonka työntekijät alkoivat käyttää päivittäisestä työajastaan puoli tuntia ulkoiluun. Työntekijät kokivat ulkoilmassa kävelyn piristävän ja tuovan uutta virtaa iltapäivään.

Oikeanlainen fyysinen rasitus ja riittävä palautuminen eivät kuitenkaan vielä riitä. Terveellisellä ravinnolla ja muilla elämäntavoilla on suuri vaikutus koko kehon hyvinvointiin ja mielen virkeyteen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan esimerkiksi alkoholin riskikäyttö on yleistä: juomatapatutkimuksen mukaan vähintään 13 prosentin osuus väestöstä käyttää alkoholia niin, että heidän pitkäaikaisten terveyshaittojen riskinsä on kasvanut. Käytännössä tämä tarkoittaa yli 560 000 suomalaista.

Keskellä työpäivän kiirettä ja keskeneräisiä tehtäviä pienet asiat kuten työskentelyasennon muutos tai tupakkatauon vaihtaminen teekupilliseen voivat tuntua epäoleellisilta. Vaikutukset ovat kuitenkin kauaskantoiset. Eläketurvalaitoksen tilastosta selviää, että tuki- ja liikuntaelinsairaudet aiheuttivat vuonna 2017 heti mielenterveysongelmien jälkeen eniten työkyvyttömyyseläköitymisiä. Moniin näihin ongelmiin on kuitenkin olemassa yksinkertaisia ratkaisuja: kyse on lähinnä siitä, välittääkö työntekijä fyysisestä hyvinvoinnistaan ja onko työolosuhteet työpaikalla sellaiset, että ergonominen ja kestävä työnteko on mahdollista.

Jokainen meistä pystyy siis vaikuttamaan pienillä, arkisilla valinnoillamme terveyteen ja siihen, kuinka työkykymme säilyy.
Omaa kehoaan kannattaa kuunnella ja muistaa kaikessa kultainen keskitie. Jos harrastaa edes jonkin verran monipuolista liikuntaa, syö pääsääntöisesti terveellisesti ja pitää päihteidenkäytön minimissä, tekee itsellensä sekä työnantajayritykselle suuren palveluksen.

Sulje