Työkyky-postaussarja osa 2

Psyykkinen hyvinvointi

Psyykkinen hyvinvointi on yksi erittäin oleellinen osa työkykyä.

Tunteemme, ajatuksemme, persoonallisuutemme sekä kykymme käsitellä erilaisia tilanteita ja informaatiota ovat osa meitä ja vaikuttavat kaikkeen mitä teemme. Ihmisen psyyke on hyvin laaja aihealue ja sen toiminnallisuus sekä vaikutukset vieläkin laajemmat. Näin ollen myös psyykkeen haasteet voivat esiintyä mitä moninaisimmissa muodoissa ja häiritä yksilön elämää monialaisesti. Psyykkinen hyvinvointi näkyy elämä kaikilla osa-alueilla, mutta kaikki osa-alueet vaikuttavat myös psyykkeeseen. Psyykkinen hyvinvointi on välttämätön osa kestävää ja kehittyvää työntekoa ja sen vuoksi se tulisi ottaa huomioon myös työpaikalla.

Uudet tilanteet ja uusien asioiden omaksuminen, kiire, fyysinen huonovointisuus sekä vuorovaikutustilanteet ovat tyypillisiä asioita, jotka voivat haastaa työntekijän psyykkistä työkykyä. Esimerkiksi uuden työn aloittaminen, työtehtävän tai esimiehen vaihtuminen ovat tilanteita, joissa oikeanlaisilla toimintatavoilla on huomattava vaikutus. Isotkin muutostilanteet pystytään hoitamaan jouhevasti, kun muistetaan ottaa huomioon käytännön työnteon haasteet sekä työyhteisöön ja sen ilmapiiriin vaikuttavat asiat. Hyvä johtaminen sekä yrityksen sisäiset toimintamallit ovatkin erittäin tärkeässä roolissa, kun puhutaan työntekijöiden jaksamisesta ja motivaatiosta, mutta myös yrityksen taloudesta ja kehittymisestä.

Työnantajayrityksen tulee tukea työntekijöiden psyykkistä työkykyä. Tärkeintä on se, miten työntekijä kokee työnteon. Suurin vaikutus asenteeseen on työntekijällä itsellään, mutta työolosuhteilla on myös suuri vaikutus. Palkankorotuksella tai TYKY-päivillä ei ole riittävää pitkäkestoista vaikutusta kun puhutaan psyykkisestä hyvinvoinnista ja asennoitumisesta työntekoon, vaikka ne vaikuttavatkin niihin. Jos työpaikan ilmapiiri on huono, työnteko takkuaa ja henkilöstö kohtaa jatkuvasti sisäisiä ongelmia, erillisten ja yksittäisten toimenpiteiden vaikutukset jäävät tyhjiksi. Kysymys on kokonaisuudesta ja sen toimivuudesta. Työpaikka on yhteisö, ja mikäli yhteisön sisäiset asiat eivät ole kunnossa, yksilöt kärsivät. Sen myötä kärsii myös toiminta ja koko yritys. Käytännön työn sujuvuus, riittävä rahallinen korvaus, toimivat yrityksen sisäiset käytännöt ja hyvä yhteishenki ovat avaimia työntekijöiden psyykkiseen työkykyisyyteen ja tuloksekkaaseen työntekoon.

Merkittävässä roolissa on myös yrityksen sisäinen viestintä. Hyvä viestintä on avointa ja selkeää. Työntekijöiden täytyy pystyä kertomaan esimerkiksi työntekoon liittyvistä haasteista avoimesti. Vapaus ilmaista oma näkökulmansa sekä kuulluksi ja ymmärretyksi tuleminen ovat hyvän sisäisen viestinnän sekä vuorovaikutuksen kulmakiviä. Yksilön täytyy kokea, että hänellä on merkitystä sekä mahdollisuus vaikuttaa. Huono viestintä, kuten epäselvät ohjeet tai jatkuva työntekijöiden mielipiteen ohittaminen, aiheuttavat väärinymmärryksiä ja turhautumista ja heikentävät itse työnteon tulosta.

Suurin vaikutus psyykkiseen työkykyyn on kuitenkin työntekijällä itsellään. Elämä ja työnteko ei aina ole ruusuista, vaan joskus kohtaamme haasteita pahimmillaan samanaikaisesti elämän useilla osa-alueilla. Silloin kun oma jaksaminen on tiukilla, yksilön pärjääminen perustuu hänen omiin elämäntaitoihinsa sekä ymmärrykseensä. Työnantajayritys voi omalta osaltaan toimia hyvänä psyykkisen työkyvyn tukena työelämässä, mutta se on vain yksi osa yksilön kokonaisvaltaisesta psyykkisestä hyvinvoinnista eikä vastuu siitä tietenkään ole työnantajalla. Vastuu työolosuhteista on kuitenkin pitkälti yrityksellä, ja psyykkiset työolosuhteet ovat yhtä oleellisia kuin konkreettinen työympäristökin.

Ihminen on monimutkainen kokonaisuus ja psyykkinen hyvinvointi aihe, jota emme varmaankaan koskaan voi pysyvästi määritellä ja selvittää. Psyyke on kiinteässä vuorovaikutuksessa fyysisten tekijöiden kanssa ja yhden asian muutos vaikuttaa aina väistämättä muihinkin asioihin. On olemassa kuitenkin periaatteita, jotka pätevät kaikkialla. Yksi niistä on se, että yksilö pyrkii voimaan mahdollisimman hyvin ja tekemään hänelle luonnolliselta ja kiinnostavalta tuntuvia asioita. Työnhakijan on syytä ottaa huomioon tämä jo työnhakuvaiheessa. Myöskään yrityksen satsaus työpaikan viihtyisyyteen, ilmapiiriin ja kestävään työntekoon eivät varmasti mene hukkaan. Mikäli työpaikalla osataan ajatella työkykyä laajana kokonaisuutena jossa myös psyykkisellä puolella on suuri merkitys, ja yksilö pyrkii itse kehittämään ja edistämään työkykyään, syntyy yhteistyö josta tulee hyvinvoivia työntekijöitä sekä menestyvää liiketoimintaa.

Sulje